sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Syksy saapuu

Eilen oli vielä kesäisen lämmin päivä mutta nyt näyttää siltä, että ne sääennusteet taitaa pitää sittenkin paikkansa ja syksy saapuu todella. Parvekkeen ovi oli tuossa hetken auki mutta sitten piti jo laittaa kiinni kun sieltä niin kylmää puhalsi. Syksyyn ja talven tuloon olen tehnyt jo varusteluja. Parit villasukat ja seuraavaksi pitäisi etsiä kivat ohjeet lapasiin ja kynsikkäisiin.
Toissa viikolla neuloin työmatkalla nämä sukat mutta lankojen päättely venyi eiliselle, Näistä tuli sellaiset jotka sopivat myös talvisaappaaseen. Näissä on käytetty saman langan kahta eri sävyä, vihreäkirjavaa ja roosa-lilakirjavaa. Vuorotellen kolme kerrosta molemmista keristä. Aloitusresori 10 krs ja kantapää on tehty kokonaan yhdellä sävyllä.

Lanka: Drops Delight, lankaa kului 81 g
Puikot: 2,5 mm, 16 silmukkaa puikolla
Sukkien koko 40-41
Toiset on sitten vähän paksummat joko kumisaappaisiin tai kotisukiksi. Kiva lanka vaihteluksi seiskaveikalle. On paljon pehmeämpää ja jotenkin mukavampi neuloa. Kestävyydestä en vielä teidä.

Lanka: Janne, lankaa kului 109 g
Puikot: 3,5 mm, 13 silmukkaa puikolla
Sukkien koko 40-41 
Viikko sitten sain kolme korillista aivan ihania omppuja. Piti lajitella ne siten, että yhdessä on priimat . säilyvät kauimmin, toisessa ja kolmannessa korissa sitten vähemmän ja enemmän tärähtäneet - pitää käyttää nopeammin jotta eivät pilaannu. Ne eniten tärähtäneet ketin hilloksi. Laitoin joukkoon hiukan jauhettua vaniljaa. Nyt on talven varalle 9 purkkia ihanaa vaniljaista omenahilloa. Osa odottaa vielä säilömistä ja hyviä ne ovat tuoreenakin syödäkin.

lauantai 7. syyskuuta 2013

Syysretkellä

Sain perjantaina Jonnalta tekstiviestin, että mennäänlö huomenna mehtään. No mennään vaan. Kaunista säätäkin oli luvassa. Menimme taas samaan tuttuun paikkaan missä olimme viime vuonnakin.
Mulla oli poimuri ja ämpäri mukana, jos vaikka puolukoita löytyisi. Löytyihän niitä n. 7-8 litraa. Enempää ei jaksanut siellä helteessä. 
Jonna paistatteli päivää kivellä istuen mutta ei hänkään tyhjin käsin kotiin lähtenyt. Mielenkiintoista nähdä mitä näistä kelottuneista oksista vielä tulee.
Aurinko porotti melkein siniseltä taivaalta ja metsässä oli kuuma.Lämmintä taisi olla kaksinkertaisesti sen verran kuin mun toisella kesälomaviikolla. On tämä ihmeellistä syyskuuta. Nyt pitää vielä nauttia. Kyllä ne syksyn sateet ja pimeys vielä tulee.
Mustikanvarvut loistivat punaisena syksyn ruskassa.
Mustikoitakin olisi vielä ollut ja paljon. Olisi vain pitänyt olla toinen astia.
Ihmettelimme ja ihastelimme jonkun ötökän tekemää kuviota kuoriutuneessa männyn oksassa.
Poikkesimme myös luontopolulle. Ei sen pidemmälti kuin parikymmentä metriä.
Kävimme ihmettelemässä jääkauden aikaansaannoksia
On siinä aikamoinen myllerrys ollut kun nämä kivet ovat tähän asettuneet. Tämä muodostelma on muutaman sata metriä pitkä.
Kiitos Jonna mukavasta päivästä! Yhdessä tällaiset retket ovat paljon hauskempia kuin yksin.

perjantai 6. syyskuuta 2013

"Haravahommia"

No nyt te nauratte mulle ja makeasti. :D))) Pitää paljastaa tämä haravamysteeri ettei teidän uteliaisuus kohoa ihan sietämättömäksi. Kiva oli lukea teidän muutaman kommentteja mutta kukaan ei osunut oikeaan. Seikkailin tässä eräänä iltana netissä erilaisilla käsityösivuilla ja päädyin jonnekin venäjänkielisille sivuille. Eihän niistä harakanvarpaista ottanut mitään tolkkua mutta kun yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa niin se riitti. Mun piti saada kans tuollainen leikkiharava ja päästä kokeilemaan sillä neulomista. Juu, ihan oikein luitte, että neulomista. Lisäksi tarvitaan virkkuukoukku ja röyhelöhuivilankaa.
Langan alusta nostetaan lenkit haravan piikeille, käännetään lanka ja nostellaan vielä toinen kerros niitä lenkkejä. Joka piikissä on siis kaksi lankalenkkiä. Otetaan virkkuukoukulla kiinni alemmasta lankalenkistä...
 ...nostetaan ylemmän lenkin yli...
...ja tiputetaan koukulla oleva silmukka haravan piikin toiselle puolelle. Samalla varotaan ettei se alempi silmukka karkaa. Nuo urat piikeissä helpottaa silmukan poimimista virkkuukoukulle.
Nyt on eka kerros neulottu...
...ja sitten jatketaan. Lanka käännetään syntyvän työn päälle ja reunasta nostellaan toinen kerros silmukoita piikeissä olevien silmukoiden päälle. Ja sitten taas virkkuukoukulla nostellaan alemmat silmukat.
Näin jatketaan niin kauan kuin lankaa riittää ja huivi on tarpeeksi pitkä. Sitten vaan turataan jollain tapaa neulalla ja langalla silmukoiden päättely etteivät ne pääse purkautumaan ja samoin langan päät. Ommel ei näy mihinkään kun käyttää suurinpiirtein saman väristä lankaa. Ja a vot, huivi on valmis nopeammin kuin huomaatkaan.
Huivista tulee vähän erilainen kun se on sileää neuletta. Kahdella puikolla neulottaessahan neulos on aina oikeeta. Vamis huivi menee sen verran kipparalle ettei siitä oikea ja nyrja pahemmin erotu.
Olin eilen ja tänään työmatkalla työpaikkani strategiapäivillä. Tottakai reissussa pitää olla käsityö mukana. Eilen illalla hotellihuoneessa syntyi tämä huivi. Muutamalla työkaverilla oli hauskaa kun kerroin, että tämän tekoon on käytetty haravaa. Yksi jo viisasteli, että seuraavaksi mun pitäisi kokeilla käsitöiden tekoon talikkoa. Hmmm... Mitähän sillä voisi käsityönsaralla tehdä? Reissussa tuli neulottua myös yhdet sukat mutta niistä enemmän sitten kun ehdin ne viimeistellä.
Päivien aikana jaettiin muutamia palkintoja. Mua onnisti 2013 kesävalokuvakilpailussa ja sain tällaisen pystin. Ensimmäinen tätä lajia mulla.
Kilpailun voitin tällä Illanrauhaa kuvalla, sarjassa fantsun pöyhelömäiset taidevalokuvat (sisältää myös luontokuvat).

tiistai 3. syyskuuta 2013

Arvoitus?

Kauppareissulla mukaan tarttui alekorista tällainen lasten hiekkaleikkeihin tarkoitettu n. 20 cm pitkä harava.
Nyt haluaisinkin hyvät lukija lukea teidän kommentteja mitä teille tulee mieleen miksi sen ostin ja mitä aion tehdä?